TAPAHTUMIA 

2011

Vuoden 2011 kesätapaaminen ja sääntömääräinen vuosikokous pidettiin lauantaina 23.7.2011 Pudasjärvellä Liepeen pappilan väentuvalla. Tapahtuma aloitettiin ruokailulla, jossa alkuruokana oli tarjolla graavilohta, leipää, salaattia ja aurinkokeittoa. Pääruokana oli karjalanpaistia ja jälkiruokana raparperimansikkakiisseliä. Ruuan olivat valmistaneet ja tarjoilusta huolehtivat, Veera ja Anja.

Yhteislaulun ja puheenjohtaja Reino Ronkaisen tervetulotoivotusten jälkeen aloitettiin varsinainen kokous, jossa käsiteltiin sääntöjen määräämät asiat. Alla linkki pöytäkirjaan. Koska istuva puheenjohtaja (Reino) ja sihteeri/rahastonhoitaja (Mari), eivät halunneet jatkaa nykyisissä tehtävissään, kokous kävi pitkän keskustelun em. tehtävien uusista hoitajista, mutta kun ratkaisua ei löytynyt kokous päätti jättää lopullisen ratkaisun uudelle hallitukselle. Kokouksen väliajalla nautittiin sukuseuran tarjoamat pullakahvit Unto Karjalaisen hanurimusiikin säestyksellä. Yhteislauluja säesti Mari Fredriksson pianolla.

Kokoukseen osallistui n. parisenkymmentä sukuun kuuluvaa.

2010

Vuoden 2010 kesätapaaminen oli Kuusamossa lauantaina 10.7. Tarkalleen ottaen olimme Kitkan rannalla Rönnynrannan kylällä Kesäniemen vanhalla koululla.

Puheenjohtaja Reino Ronkaisen tervetulotoivotusten ja perinteisten alkulaulujen jälkeen juotiin sukuseuran tarjoamat tervetuliaispullakahvit. Kahvien jälkeen sukututkijamme Eero Annanpalo kertoi sukututkimuksen tämänhetkisestä tilanteesta. Seuraavaksi jaettiin porukka ryhmiin tulevia kilpailuja varten. Ensimmäisenä oli vuorossa talvisota-aiheinen tietokilpailu. Ruokailun jälkeen siirryttiin kisailemaan ulkoilmaan mölkyn, tikanheiton ja petangin pariin. Kauko Hannulan ja Paavo Rinteen tahdittaman hanurimusiikin lomassa laulettiin yhteislauluja ja syötiin makoisia nuotiolla paistettuja lettuja.

Tapahtumaan osallistui parisenkymmentä Mursun suvun aktiivisinta jäsentä.

2009

Vuoden 2009 kesätapaaminen oli Hotelli Herkon ja Wanhan Myllyn maisemissa Taivalkoskelle lauantaina 18.7.

Puheenjohtaja Reino Ronkaisen tervetulotoivotusten jälkeen jatkettiin ruokailulla hotellin seisovasta pöydästä. Jälkiruuan lomassa ja sen jälkeen tilaisuuden vanhimmat osanottajat muistelivat lapsuuttaan ja nuoruuttaan kotikonnuillaan. Seuraavaksi hajaannuttiin ryhmiin "tietokilpailua" varten. Kukin ryhmä sai 4 kpl Mursun Uutisia, joista piti hakea vastaukset ryhmille jätettyihin kysymyksiin. Vastausten löydyttyä lähdettiin tutustumaan keskellä Taivalkosken kirkonkylää sijaitsevaan Jalavan kauppaan, joka on 1800-luvun loppupuolen tunnelman ja ympäristön säilyttänyt , alkuperäisessä kiinteistössä toimiva puoti. Historiallisesta ympäristöstään huolimatta kauppa ei ole museo vaan sieltä löytyy niin uutta kuin myös perinteisempää tavaraa, kuten esim. jatsareita ja pussihousuja.

Jalavan kaupalta lähdettiin Wanhaan Myllyyn, jossa aluksi oli tarjolla sukuseuran tarjoamat pullakahvit. Pullakahvien lomassa sai arvuutella olutlasiin pakatun narun pituutta ja Wanhan Myllyn ikää sekä osallistua arvontoihin.

Lopuksi pistettiin jalalla koreasti elävän musiikin tahdissa. Orkesterissa soittivat Lare Inkala basso, Kauko Hannula haitari ja Reino Ronkainen rummut.

Tapahtumaan osallistui kolmisenkymmentä Mursun sukuun kuuluvaa.

2008

Vuoden 2008 sukukokoukseen ja sukutapaamiseen kokoonnuttiin Kirikeskukseen Posiolle sunnuntaina 13.7.

Yhteislaulun ja tervetulotoivotusten jälkeen aloitettiin varsinainen kokous. Kokouksen väliajalla Posion Senioritanssijat esittivät kansantansseja ja tanssiesityksen päälle juotiin kahvit. Kokousta jatkettiin valitsemalla sukuseuran uudeksi puheenjohtajaksi Reino Ronkainen, Oulusta. Reino on kotoisin Kuusamosta Kerojärven rannalta. Vuosikokouksen pöytäkirjaan linkki alla..

Kokouksen jälkeen Eero Annanpalo esitteli kokousväelle Posion Mursujen eri sukuhaaroja.

Vuosikokouksen pöytäkirja

2007

Vuoden 2007 kesäjuhlan merkeissä kokoonnuttiin sunnuntaina 8.7. Taivalkosken Jokijärvelle Saijan lomakartanoon. Aluksi kävimme muutaman kilometrin päässä sijaitsevalla kirjailija Kalle Päätalon syntymäpaikalla, Kallioniemessä. Kallioniemestä paluun jälkeen ruokaa odotellessa keskusteltiin sukuseuran kirjahankkeen tilasta ja sukututkijamme Eero Annanpalo kertoi että hänellä on n. 38 000 nimeä rekisterissä. Kirjatoimikunta kaipaili kovasti kaikenlaista materiaalia, etenkin vanhoja valokuvia. Veera Mursu esitti sikermän lastenlauluja sekä ennen että jälkeen ruokailun. Ruuaksi saimme herkullista porokeittoa Saijassa leivotun leivän kera ja ruokailun lomassa Saijan emäntä Helena Karppinen kertoi Saijan historiasta ja mm. siitä kuinka Saijasta tuli kotikadun Arwola. Ruokailun jälkeen nousimme yläkertaan nauttimaan sukuseuran tarjoamista pullakahveista, koska alakertaan oli tulossa uusi ryhmä ruokailemaan. Kylmästä ilmasta ja runsaasta tapahtumatarjonnasta huolimatta paikalla oli vajaat 30 Mursun sukuun kuuluvaa.

2006

Vuoden 2006 kesätapaamiseen kokoonnuttiin Kuusamon Tropiikkiin sunnuntaina 9.7.

Yhteislaulun ja puheenjohtajan tervehdyksen jälkeen vuorossa oli musiikkiesityksiä (Kaarlo Mursu haitari ja laulu, Mari Fredriksson laulu, Veera Mursu laulu), runoja (Paula Kuusela) ja kasetilta kuunneltiin Fredrikssonin sisarusparven musiikkiesityksiä vuosien takaa.

Eero Annanpalo piti esitelmän sukututkimustilanteesta ja sen perusteella hyvin suuri osa Pudasjärven suvuista polveutuu Mursun suvusta.

Kokous päätettiin yhteislauluun ja lopuksi nautittiin sukuseuran tarjoamat pullakahvit. Kokoukseen osallistui n. 50 henkilöä pääosin Kuusamosta, Posiolta ja Pudasjärveltä mutta myös kauempaa jopa USAsta.

2005

Vuoden 2005 sukukokoukseen ja sukutapaamiseen kokoonnuttiin Pudasjärvelle Liepeen pappilan väentupaan sunnuntaina 10.7.

Aluksi käytiin lähistöllä olevassa Mursunsaaressa jossa on sijainnut Mursu 1 - niminen tila ja joka on ollut Pudasjärven Mursujen ensimmäisiä asuinsijoja. Mitään rakennuksia ei ole enää jäljellä vaan saari on kaavoitettu ja rakennettu uudelleen. Saariretkeltä palattiin väentuvalle ruokailemaan, jossa Milja Huovinen ja Elsa Mursu olivat loihtineet herkullista lohikeittoa jälkiruokineen.

Kokous aloitettiin totutusti yhteislaululla jonka jälkeen puheenjohtaja toivotti osallistujat tervetulleiksi ja kertoi Liepeen pappilan historiasta ja sen liittymisestä Mursun suvun vaiheisiin. Aarno Kuuselan ja Mika Perälän esittämien ohjelmanumerojen jälkeen aloitettiin varsinainen kokous, jonka pöytäkirja erillisenä linkkinä alla.

Kokous päätettiin yhteislauluun ja lopuksi nautittiin sukuseuran tarjoamat pullakahvit. Kokoukseen osallistui n. 35 henkilöä pääosin Pudasjärveltä, Posiolta, Kuusamosta mutta myös kauempaa Etelä- ja Keski-Suomesta ja Ruotsistakin.

Vuosikokouksen pöytäkirja

2004

Mursun suku kokoontui kesätapaamiseensa Posiolle, Hotelli Posion tiloihin, lauantaina 10.7.

Hotelli Posion johtaja Kalevi Mursu toivotti alkajaisiksi sukuseuralaiset tervetulleeksi Posiolle. Avajaisyhteislaulun jälkeen puheenjohtaja kertoi seuran sukututkimustilanteesta sekä sukututkimuksen hyödyntämisestä esim. perinnöllisten sairauksien tutkimisessa.

Musiikkiannista vastasivat tällä kertaa Paula Kuusela (laulu) ja Ulla Suvanto (harmonikka) n. puolen tunnin sikermällä suomalaisia kansanlauluja. Aarno Kuusela esitti lausuntaa ja "Vantaan lappalainen" Mika Perälä esitti oman joikunsa. Ohjelmallinen anti päättyi yhteislauluun, jonka jälkeen siirryttiin ruokailuun, vapaaseen seurusteluun ja sukuseuran tarjoamien pullakahvien pariin.

Tapaamiseen osallistui runsaat 50 sukuun kuuluvaa henkilöä pääasiassa Posiolta ja Kuusamosta.

2003

Mursun suvun vuotuista kesätapaamista vietettiin helteisenä heinäkuun lauantaina 13.7. Kierikkikeskuksessa, joka sijaitsee Yli-Iin kunnassa Oulun läänissä.

Kierikkikeskus ja kivikauden kylä muodostavat ainutlaatuisen kokonaisuuden Suomen menneisyydessä. Arkeologiset löydöt 6000 vuoden takaa ja Kivikauden kylä antavat mielenkiintoisen kuvan muinaisten suomalaisten elinkeinoista ja asumisesta.

Tilaisuus aloitettiin yhteislaululla Kymmenen virran maa, joka on Pohjois-Pohjanmaan maakuntalaulu. Puheenjohtajan tilannekatsauksen jälkeen oli vuorossa lausuntaa jota esittivät Paula ja Aarno Kuusela sekä musiikkiesityksiä: Mika Perälä esitti säveltämiään pianokappaleita.

Tilaisuuden sukututkimuksellisesta annista vastasi eläkkeellä oleva opettaja Kaisa Matila, joka piti erittäin mielenkiintoisen esitelmän Mursun suvun vaiheista Yli-Iin Oijärvellä.

Tilaisuuden auditorio-osuus päätettiin yhteislauluun Kotimaani ompi Suomi.

Lounas- ja kahvitauon jälkeen oli vuorossa opastettu kierros kivikauden kylässä. Kierroksella tutustuttiin mm. kivikauden aikaisiin pyydyksiin ja "rivitalo"-asumuksiin. Tapaamiseen osallistui reilu 50 sukuun kuuluvaa henkilöä.

2002

Mursun suku kokoontui Hotelli Kuusamoon kesäisenä viikonloppuna, 20.-21.7., kesäjuhlan ja sukukokouksen merkeissä.

Lauantai-ilta aloitettiin ruokailulla herkuista notkuvien pöytien äärellä. Jälkiruokien ja muutamien yhteislaulujen jälkeen siirryttiin ranta-alueella sijaitsevan kodan suojiin, jossa hehkuva hiillos ja hämäryys tervehtivät tulijoita. Leppoisan seurustelun ja makkaranpaiston lomassa saimme nauttia myös hengen ravinnosta. Runonlausuntaa esittivät Laura Puranen, Mauri Lehtiniemi, Paula Kuusela ja Aarno Kuusela. Mauri Lehtiniemi kertoi kirjallisista harrastuksistaan, runojen ja tarinoiden kirjoituksesta sekä laulujen sanoituksesta. Nauhalta kuultiin Mauri Lehtiniemen sanoittama ja koululaiskuoron esittämä laulu. Lisäksi Arno Kuusela ja Aatos Fredriksson kertoivat kuinka heidän ja Mursun suvun elämänkohtalot ovat toisiinsa kietoutuneet. Lämmintunnelmaisen illanvieton jälkeen, vatsat täynnä makkaraa, sukuseuralaiset jatkoivat illanviettoa Kuusamon valoisassa kesäyössä kukin tahoillaan. Lauantain illanviettoon osallistui n. 40 Mursun sukuun kuuluvaa.

Sunnuntai aloitettiin jumalanpalveluksella Kuusamon kirkossa, jonka jälkeen käytiin Mursun sukuun kuuluneen valtiopäivämies Juho Heikki Luoman haudalla. Juho Heikki Luoma syntyi 15.12.1840 kirkkoväärti Jooseppi Mursun ja Reeta Maria Säkkisen 14-lapsisen perheen kuudentena lapsena. Opiskellessaan Oulussa lukkariksi, hän muutti nimensä Luomaksi. Vuonna 1868 hän palasi Kuusamoon lukkariksi ja alkoi samalla osallistua aktiivisesti kunnallispolitiikkaan, jonka johtavana hahmona hän olikin kuolemaansa saakka. Hänet valittiin myös kaksille valtiopäiville v. 1882 ja v. 1885. Juho Heikki Luoma kuoli v. 1888, vain 48-vuotiaana. Kanttori Raimo Heikkilän johtaman alkuvirren jälkeen sukuseuran puheenjohtaja Aatos Fredriksson muistosanoissaan mainitsi Luoman intomielisenä jälkipolvien raivaajana, jonka ansiota omalta osaltaan nykyinen elintasomme on. Sukuseuran puolesta kukkalaitteen laskivat, Aatos Fredriksson, Laila Käsmä ja Aulis Mursu. Lopuksi veisattiin jälleen virsi kanttori Heikkilän johdolla.

Lounaan jälkeen oli vuorossa varsinainen sukukokous. Kokouksen avauksen suoritti seuran puheenjohtaja Aatos Fredriksson. Ennen varsinaisen kokouksen alkua sukuseuran perustaja ja pitkän päivätyön Mursun suvun tutkimisessa tehnyt Kalle H Kaarre nimitettiin Mursun sukuseuran kunniajäseneksi N:o 1 ja hänelle luovutettiin poissaolevana kunniajäsentaulu. Lisäksi jaettiin kirjoituskilpailun palkintoina lahjashekit ja kunniakirjat Mauri Lehtiniemelle, Seinäjoelta ja Saima Mursulle Kuusamosta. Vuosikokouksen pöytäkirja erillisenä linkkinä alla. Kokouksen lomassa nautittiin sukuseuran tarjoamat pullakahvit. Kokoukseen osallistui n. 30 sukuun kuuluvaa henkilöä.

Vuosikokouksen pöytäkirja

2001

Sukuseuran kesäjuhlaa vuonna 2001 vietettiin aurinkoisessa säässä Pudasjärvellä Koskenhovissa 7.7. Juhlaan osallistui puolisensataa suvun jäsentä pääasiassa Pudasjärveltä, Posiolta ja Kuusamosta, mutta myös Ruotsista ja kaukaisin vieras, Laila Heikkilä, jopa Amerikasta saakka. Laila Heikkilän (s. Mursu) matka Suomeen alkoi jo toukokuun lopulla ja takaisin Amerikkaan hän aikoi palata elokuun alkupuolella. Heikkilä meni ensi kerran Amerikkaan v. 1951, jossa myöhemmin avioitui ja sai kaksi poikaa ja tytön. Kaikkiaan hän on käynyt Suomessa kahdeksan kertaa.</>

Juhlapäivä aloitettiin nauttimalla herkullista poronlihakeittoa ja jälkiruokana oli puolukkakiisseliä, kahvia ja muurinpohjalettuja. Pudasjärvi, Posio ja Kuusamo ottivat toisistaan mittaa leikkimielisessä syöntikilpailussa, jossa tehtävänä oli pistellä poskeen 200 gramman suklaalevy, työvälineinä veitsi ja haarukka. Kilpailun voiton vei Kalevi Juntunen Pudasjärvelle. Nuoret kisailivat pussihyppelyssä.

Sukuseuran puheenjohtaja Aatos Fredriksson selosti seuran sukututkimustilannetta: Seuran perustajan ja edellisen puheenjohtajan Kalle Kaarteen kokoamat tiedot on jaettu Pudasjärvellä, Posiolla ja Kuusamossa oleville sukuseuran hallituksen jäsenille tutustumista ja mahdollisia korjauksia varten. Tiedot ovat havainnollisina perhekortteina. Suvun jäsenten toivotaan tarkistavan omat ja läheistensä tiedot ja lisäävän vielä puuttuvat suvun jäsenet ja sukuhaarat täyttämällä uusia perhekortteja. Perhekortteja jaettiin kesäjuhlan yhteydessä ja tarvittaessa niitä voi pyytää kaikilta hallituksen jäseniltä.</>

Simo Aukusti Kaarre kertoi paikkakunnan mäkitupalaisista.

Kiitokset Pudasjärveläisille onnistuneesta kesäjuhlasta !

2000

Sukuseuran kesäjuhla vuonna 2000 pidettiin Kuusamossa Keron koululla 15.7. Juhlaan osallistui runsaat 100 henkilöä, mukana ilahduttavan paljon nuoria perheitä. Juhlapäivä aloitettiin seurustellen ja syöden perinteistä lihakeittoa ja hillakiisseliä.

Nuorten sählyottelussa Keron Mursut vastaan Muu Maailma, kotijoukkue osoittautui rangaistuslaukauskilpailun jälkeen niukasti paremmaksi maalein 9 - 8. Muun Maailman joukkueessa pelasivat:Seppo ja Jukka Kivelä Taivalkoskelta sekä Jyrki ja Juho Nurminen Ristijärveltä. Kotijoukkueessa pelasivat: Pasi Mursu, Sami Mursu, Ville-Veikko Mursu, Janne Mursu, Petteri Mursu ja Elisa Mursu.

Tikanheitossa naisten sarjan voiton vei Aune Lesonen Suomussalmelta, miesten sarjan voitto meni Uuno Mursulle Ruotsiin ja nuorten sarjan voitti Ville-Veikko Mursu Kuusamosta.

Pääjuhlassa juhlapuheen pitänyt seuran puheenjohtaja Aatos Fredriksson totesi mm. että tarve sukuseurojen perustamiselle on syntynyt siitä kun maaltamuutto ja lähtö kotikylistä on vienyt sukulaiset maailmalle. Sukuseurojen eräs tehtävä on virittää ja aktivoittaa jäseniään oman perheen lähtökohdista tekemään sukutaulua ja opastaa vanhempia kertomaan suvustaan lapsilleen. Esi-isiemme työtä tulee meidän aina kunnioittaa, Fredriksson totesi.

Juhlan musiikkiannista vastasivat Kaarlo ja Soili Mursu: hanuri ja laulu sekä Mari Fredriksson: nokkahuilu ja yksinlaulu.